perjantai 1. marraskuuta 2019

Noviisi 2019 esiraativaiheessa

Noviisi 2019:n deadline umpeutui 31.10. Kilpailuun lähetettiin tällä kertaa 67 tekstiä yhtä monelta kirjoittajalta. Mukana oli jälleen useamman kirjoittajan yhteistyönä tekemiä novelleja, ja kirjoittajia jotka osallistuivat useammalla kuin yhdellä tekstillä.

Edellisen Noviisin 62 tekstin ja 46 kirjoittajan ennätys rikkoutui näin komeasti, vaikka loppumetreille asti vaikuttikin siltä, että tämänvuotisesta kisasta tulee hiljaisempi. Tänä vuonna mukana oli myös aiempaa enemmän opettajien myötävaikutuksella kisaan lähetettyjä tekstejä.

Noviisi on perinteisesti ollut tyttöjen dominoima kisa, ja poikia osanottajissa on yleensä vain muutama, jos sitäkään. Tänä vuonna tuo muuttui, ja 67 osanottajasta 14 oli poikia. Osasyy tähän saattaa olla opettajien myötävaikutuksessa, mutta vaikuttaa siltä, että aiempaa useampi poika on löytänyt kisan myös omatoimisesti.

Kirjoittajien maantieteellinen jakauma sen sijaan oli tutun tasainen, ja kisaan lähetettiin tekstejä pohjoisinta Lappia myöten. Harvinaista kyllä, pääkaupunkiseutu on joinakin vuosina ollut liki aliedustuttuna, mutta tänä vuonna tekstejä tuli myös sieltä selvästi aiempaa enemmän.

Kisan esiraati aloittaa seuraavaksi työnsä, minkä jälkeen jatkoon pääsevät tekstit siirtyvät tuomaristolle. Osallistujille tiedotetaan tästä erikseen. Kisan tulokset julkistetaan alkuvuodesta 2020.

Noviisi 2019:n järjestäjät kiittävät kaikkia kilpailuun osaa ottaneita!

lauantai 6. heinäkuuta 2019

Noviisi 2019 käynnistyy!

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat (Stk), Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti (Tutka) ja Turun Science Fiction Seura (TSFS) järjestävät 13–17-vuotiaille nuorille suunnatun science fiction- ja fantasianovellikilpailun Noviisi 2019.

Noviisi on Nova-kirjoituskilpailun nuorempi sisarus, joka järjestetään nyt jo seitsemättä kertaa. Ensimmäisen kerran Noviisi järjestettiin vuonna 2007, jolloin se oli alueellinen. Vuonna 2009 kisa laajeni valtakunnalliseksi.

Kilpailuun haetaan scifiin tai fantasiaan liittyviä novelleja. Tekstien on oltava alkuperäisiä ja ennen julkaisemattomia niin paperilla kuin verkossa. Alkuperäisellä tarkoitetaan tässä myös fanficin rajaamista kisan ulkopuolelle. Kisaan voi halutessaan ottaa osaa useammalla novellilla. Kilpailutekstien kieli on suomi.

Tekstin maksimipituus on 10 000 merkkiä (välilyönteineen), mikä vastaa paperilla noin viittä sivua tekstiä. Kirjoittamisen helpottamiseksi voit käyttää kilpailun sivulta löytyvää valmista tekstipohjaa.

Novellit lähetetään sähköpostin liitetiedostona 31.10.2019 keskiyöhön mennessä osoitteeseen noviisikilpailu@gmail.com. Valitse tiedostomuodoksi rtf tai txt. Ilmoita sähköpostin leipätekstissä koko nimesi, osoitteesi ja syntymävuotesi.

Jos olet epävarma, kysy ohjeita ennen tekstin lähettämistä. Kannattaa tutustua myös TSFS:n sivuilta löytyviin Nova-kirjoituskilpailun yleispalautteisiin, jotka sisältävät hyödyllisiä kirjoitusohjeita.

Kisan tuomariston muodostavat Noviisi 2017:ssa sijoittuneet kirjoittajat Pihla Tammisto ja Henrik Åkerberg sekä kirjailijat Katri Alatalo ja Hannu Rajaniemi. Kisassa on esiraati, joka karsii jatkoon pääsevät novellit tuomaristolle. Palkintoihin on varattu 300 euroa, jonka kisan tuomaristo jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi kisaan osallistuneiden kesken arvotaan viisi kappaletta STk:n julkaisemaa Kummallisen kirjoittajat -kirjoittajaopasta sekä viisi Kosmoskynä-lehden ja viisi Spin-lehden tilausta vuodelle 2020. Muista siis ilmoittaa myös postiosoitteesi tekstiä lähettäessäsi.

Voittajat julistetaan alkuvuodesta 2020. Kisaan osallistuneet saavat tiedon asiasta siihen sähköpostiin, josta ovat kilpailutekstinsä lähettäneet. Voittajatekstit julkaistaan TSFS:n Spin-lehdessä. Niitä ei saa siis julkaista muualla, mukaanlukien verkossa, ennen kuin asiasta on sovittu lehden ja kirjoittajien kesken.

Kaikki kirjoittajat saavat sähköpostitse yleispalautteen, jossa käydään läpi kisan teemoja, tekstien tavallisimpia kompastuskiviä ja yleisiä kirjoitusohjeita. Pidä siis huoli, että sähköpostisi pysyy auki. Kisan järjestäjät varaavat oikeuden käyttää em. sähköpostiosoitteita toiminnastaan tiedottamiseen.

lauantai 25. marraskuuta 2017

Noviisi 2017 ratkennut!

13–17-vuotiaille suunnatun science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu Noviisi 2017:n tulokset ovat ratkenneet.

Kuudetta kertaa järjestettyyn kilpailuun lähetettiin tällä kertaa 62 tekstiä 46 kirjoittajalta, mikä on enemmän kuin koskaan kisan historiassa. Kyseessä oli tällä kertaa myös juhlavuosi, sillä ensimmäinen Noviisi järjestettiin vuonna 2007.

Tälläkin kertaa kisa oli enemmän tyttöjen kuin poikien suosiossa. Osanottajista kolme oli tällä kertaa poikia, ja lukumäärä on suurempi kuin aiempina vuosina mutta osanottajiakin oli tällä kertaa enemmän. Merkillepantavaa on joka tapauksessa, että tämä on myös ensimmäinen kerta sitten vuoden 2007 kun palkittujen lista ei koostu yksinomaan tytöistä.

Kirjoittajien maantieteellinen jakauma oli jälleen tasainen ja mukana oli kirjoittajia tasaisesti kaikkialta maasta. Koska kirjoittajia oli tänä vuonna mukana enemmän, myös kirjoittajia oli aiempaa enemmän isoista kaupungeista, aiemminhan nämä ovat olleet kisassa lähes aliedustettuina.

Noviisin, esiraati eli Katja Juusela, Pasi Karppanen ja Leila Paananen valitsivat jatkoon kymmenen tekstiä. Näistä kisan tuomaristo, jonka muodostivat Noviisi 2015:ssa sijoittuneet kirjoittajat Elina Parkkinen ja Anna Peltomäki sekä kirjailijat Marko Hautala ja J.S. Meresmaa valitsivat voittajat.

Tuomaristo päätti nostaa rahapalkinnoille neljä tekstiä, ja kuusi muuta finaaliin päässyttä palkittiin kunniamaininnoin. Palkintopotti oli jälleen 300 euroa. Kisan ensimmäinen palkinto oli 100 euroa, toinen 80 euroa, kolmas 70 euroa ja neljäs 50 euroa.

Kilpailun voittajaksi kohosi Pihla Tammisto novellillaan ”Kuiske”. Toiseksi ja neljänneksi sijoittuneiden novellien takaa paljastui tällä kertaa sama kirjoittaja, eli Henrik Åkerberg novelleillaan “Ritari kultainen” ja “Kuun tarina”. Kolmanneksi kisassa sijoittui Johanna Markkanen novellillaan “Yksi niistä”.

Kunniamaininnoin palkitut tekstit olivat Venla Kiljusen “Merilokki ja viimatuuli”, Outi Turusen “Tyttö joka rakensi pilvilinnan”, Maija Helena Tapion “Yli kuolleen ruumiinsa”, Alisa Laakon “Gladiaattori”, Maija Alamäen “Kolikon kääntöpuoli” ja Sofia Salmen “Taaperot maan tasalle”.

Jokainen loppukilpailuun päässyt päätettiin palkita Suomen tieteiskirjoittajat ry:n julkaisemalla Kummallisen kirjoittajat -kirjoittajaoppaalla. Lisäksi kisaan osaa ottaneille annetaan lahjaksi STk:n julkaiseman Kosmoskynä-lehden sekä TSFS:n Spin-lehden tilauksia vuodelle 2018.

Tulokset:

1. sija
Pihla Tammisto: ”Kuiske” (100 €)

2. sija
Henrik Åkerberg: “Ritari kultainen” (80 €)

3. Sija
Johanna Markkanen: “Yksi niistä” (70 €)

4. Sija
Henrik Åkerberg: “Kuun tarina” (50 €)

Kunniamaininta:

Venla Kiljunen “Merilokki ja viimatuuli”
Outi Turunen: “Tyttö joka rakensi pilvilinnan”
Maija Helena Tapio: “Yli kuolleen ruumiinsa”
Alisa Laakko: “Gladiaattori”
Maija Alamäki: “Kolikon kääntöpuoli”
Sofia Salmi: “Taaperot maan tasalle”

Kilpailun voittanut Pihla Tammiston teksti julkaistaan Turun Science Fiction Seuran Spin-lehden numerossa 3/2017.

Luonnehdintoja kisan sadosta

Tuomaristo oli tänä vuonna positiivisesti yllättynyt finaalivaiheen tekstien yleistasosta ja piti satoa tasoltaan korkeana sekä tasalaatuisena. Mukana oli omaperäisiä näkökulmia ja lupaavia ajatuksia, sekä syvällistä ja nokkelaa pohdintaa ajankohtaisista ja ajattomista ilmiöistä, muun muassa ihmisluonnosta.

Finalistinovellit tarjosivat monipuolisen kattauksen, ja niistä kuului selkeä omaäänisyys. Novelleissa oli tuomariston mukaan paljon kutkuttavia ideoita, ja ilmaisu oli värikästä sekä paikoin hyvinkin omaperäistä. Taidokas kielenkäyttö useimmissa novelleissa rinnallaan mielenkiintoinen tarina teki lukukokemuksesta mielekkään.

Muutamien finalistinovellien kohdalla tuomaristoa harmitti hiomaton kieli, varsinkin kun tarinat olivat muuten oivaltavia ja perusajatukseltaan mielenkiintoisia. Yleisesti ottaen taso oli kuitenkin korkea, ja kilpailutöitä oli tuomariston mukaan ilo lukea.

Kilpailun satoa kokonaisuutena tarkasteltaessa niistä erottui tänäkin vuonna muutamia yleisiä teemoja sekä kompastuskiviä. Vaikka kisaan lähetettiin kolme kertaa niin paljon tekstejä kuin viime vuosina keskimäärin, oli kärki nyt suhteessa kapeampi.

Suurin osa kisaan lähetetyistä teksteistä oli tänäkin vuonna fantasiaa. Toinen iso ryhmä olivat reaalitodellisuudesta tavalla tai toisella kumpuavat tarinat, joihin kirjoittaja oli yhdistänyt fantasiaelementtejä. Harry Potterin vaikutus näkyi tänä vuonna monessa novellissa, ehkäpä jopa enemmän kuin aiempina vuosina, mitä voi pitää odottamattomana.

Scifiä tai edes kauhua oli mukana jonkin verran, mutta ne olivat kilpailutöissä selvässä vähemmistössä. Valitettavaa on, että näissä tapauksissa kirjoittajien kyvyt eivät useinkaan riittäneet tarinan välittämiseen lukijalle. Toisaalta novellit, jotka uskalsivat rikkoa kaavoja erottuivat edukseen tyypillisimmistä fantasiatarinoista.

Mitä teemoihin tulee, enemmän kuin mikään muu kisatekstejä hallitsivat tänä vuonna erilaiset kiusatuksi tulemisen kuvaukset. Muita teemoja olivat poikkeavuus, hylätyksi joutuminen, vangitseminen, vapaus, kodin taakse jättäminen tai sen löytäminen, oman paikan löytäminen maailmassa, sekä erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset.

Tämänvuotisessa sadossa esiintyi kohtuullisen vähän mytologisia olentoja, esimerkiksi enkeleitä, joita on ollut joinakin vuosina jopa hämmentävän paljon. Toisaalta nyt mukana oli aiempaa enemmän erilaisia muodonmuutos- eli ihmissusi- tai vampyyrikuvioita.

Huomattavasti vähemmän sen sijaan oli tarinoita, joissa päähenkilöiden vanhemmat tai ylipäätään vanhemman sukupolven edustajat olisivat vastustajan tai tarinan pahiksen roolissa, joinain vuosina kun tuo on noussut kisan yleisimmäksi teemaksi asti.

Tyylillisistä tunnusmerkeistä esiraati kiinnitti tänä vuonna huomiota erityisesti kirjoittajien haluun kuvailla päähenkilöidensä hiusten ja usein myös silmien väri. Tähän huomioon on saattanut vaikuttaa myös tekstien silkka määrä, eli se että myös aiempina vuosina mukana ollut kirjoittajien maneeri korostui sen toistuessaan novellista toiseen.

Myös henkilökuvaus oli monesti ohutta, ja päähenkilön kuvaus rajoittui usein ulkomuodon kuvaukseen. Päähenkilöiden luonteeseen ei paneuduttu, ja monessa tarinassa he suhtautuivat outoihinkin juonenkäänteisiin ilman suurempia tunnereaktioita. Esiraati kiinnitti niin ikään tänä vuonna anglistisien nimien suureen määrään silloinkin kun tarina itsessään tapahtui Suomessa.

Toinen tänä vuonna kisateksteissä näkynyt piirre olivat yhteensopimattomat miljööelementit. Tämä tarkoittaa sitä, että moni kirjoittaja oli selvästi ottanut mukaan omasta elämästään tuttuja asioita, mutta yhdistänyt ne fantasiakirjoista tuttuihin aineksiin tai tarinaan, joka tapahtuu kaukana koto-Suomesta. Joissakin tapauksissa tämä johti hämmentäviin lopputuloksiin.

Rakenteellisesti kirjoittajilla oli taipumusta raskaisiin aloituksiin, ja moni kilpailutyö alkoi itse juonen kannalta epäoleellisella infodumpilla. Pahimmillaan tämä tarkoitti suoraa lukijan puhuttelua, jossa kirjoittaja ennakoi tämän reaktioita tai selitti maailmansa pelisääntöjä.

Esiraati muistuttaakin kirjoittajia jatkon kannalta, että on huomattavasti tehokkaampaa johdattaa lukija tarinan maailmaan vanhaa kunnon “näytä, älä kerro” -neuvoa noudattamalla ja luottamalla lukijan kykyyn ottaa vastaan outojakin asioita. Näkökulmapäähenkilö välittää tietoa kaikkitietävää kertojaa huomattavasti luontevammin.  

Myös lopetus tuotti joillekin kirjoittajille ongelmia. Moneen novelliin oli yritetty ahtaa liikaa juonenkäänteitä, mikä johti kiireisyyteen tarinan loppupuolella, eli käytännössä töksähtäviin lopetuksiin. Valitettavan monista teksteistä puuttui myös kantava ajatus, mitä usein oli yritetty paikata edellämainitulla outojen yksityiskohtien määrällä.

Haparointi siinä, miten ajalliset siirtymät kilpailutöissä tehtiin, kiinnittivät niin ikään esiraadin huomion, ja aikamuotojen vaihtelua oudosti kesken tarinan havaittiin. Myös lipsumista peruskielioppisääntöjen kanssa oli yllättävän paljon. Kirjoittajille tuottivat vaikeuksia etenkin yhdyssanat ja possessiivisuffiksi.

Kirjoittajia jouduttiin tänä vuonna neuvomaan erilaisissa teknisissä kysymyksissä enemmän kuin moneen vuoteen. Tähän epäilemättä vaikutti myös osanottajien moninkertainen määrä.

Huolimatta siitä, että säännöissä selkeästi ilmaistiin, missä muodossa novellit tuli kisaan toimittaa, oli erilaisia tiedostomuotoja lähetetyissä teksteissä jälleen useita. Olipa muutama kirjoittaja jopa toimittanut novellinsa lähettämällä linkin jaettuun Google Drive -dokumenttiin, mitä ei ole aiempina vuosina tapahtunut.

Tänä vuonna mukana oli myös yllättävän paljon novelleja, jotka kirjoittajat olivat jättäneet tyystin nimeämättä. Oman kirjoitelman nimeäminen on taitolaji ja saattaa tuntua jopa turhalta, mutta novellilla tulisi aina olla nimi. Postiosoitteensa oli sen sijaan jättänyt ilmoittamatta vain muutama kirjoittaja.

Nytkään yhtään tekstiä ei näiden sääntörikkeiden vuoksi diskattu, mutta kisan toimitsijat muistuttavat, että sääntöjen huolellinen lukeminen ennen kisaan osallistumista kannattaa. Tämä on hyvä muistaa tulevissa kirjoituskilpailukoitoksissa.

Kisan järjestäjät olivat kuitenkin erittäin ilahtuneita kisan sadosta ja kirjoittajien rohkeudesta tekstiensä lähettämisessä. Kaikilla kilpailutöillä oli ansionsa, ja niistä löytyi paljon rikkaita, mielikuvituksellisia maailmoja ja intoa tarinankerrontaan. Myös kielestä löytyi paljon hauskoja oivalluksia.

Kuten aiempina vuosina, myös tällä kertaa palautteen anto on ulkoistettu Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien palautepalvelulle. Sijoittuneiden kirjoittajien on siis mahdollista pyytää novelleistaan arvio palautepalvelulta, jonka käyttö on normaalisti mahdollista vain jäsenille.

Noviisi 2017:n järjestivät Turun yliopiston tieteiskulttuuribinetti ry., Turun Science Fiction Seura ry. ja Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry. Järjestäjäseurat kiittävät kaikkia kisaan osaa ottaneita ja onnittelevat voittajia. Seuraava Noviisi järjestetään vuonna 2019.